KIIRE TAPPAA LUOVUUDEN

Kiire on pahin luovuuden tappaja. Mutta tarvitseeko aina olla luova? Ainakin se helpottaisi työntekoa kovastikkin, vaikka jokaisella varmasti tulee niitä hetkiä, kun luovuus ja kaikki inspiraatio vaan katoaa jonnekkin. Tämä on käynyt mulle tällä viikolla. 

Kamala kiire, paineet odotuksista ja väsymys. Se, että ei muista, tai ehdi pitää niitä "oikeita" vapaapäiviä kostautuu jossain vaiheessa varmasti. Se, kun edes viikonloput ei pyhity pelkälle levolle, vaan usein sitä tekee ihan huomaamatta töitä, vastailee sähköposteihin ja muuta sellaista pientä, mikä ei sillä hetkellä tunnu kuormittavalta - lopulta siitä kasvaa iso möykky, jota on vaikea lähteä purkamaan vain parin päivän levolla ja hyvillä yöunilla.

Multa meinaa unohtua itsestä huolehtiminen aika usein ja siitä läheisimmät välillä huomautteleekin. Mutta kun haluan hoitaa työni hyvin, huolehtia läheisistäni ja siinä sivussa pyörittää arkea niin hyvin kuin vain pystyn. Ja matkustella ja tehdä kaikkea kivaa ja kiinnostavaa. Oon se tyyppi, joka vastaa viesteihin, mummonkaimankissan tägäilyihin ja kaikkeen mahdolliseen heti, sillä sekunnilla. Vaikka tiedänhän sen, että ei se viesti sieltä puhelimesta katoa, vaikka en sitä heti lukisikaan, tykkään vain hoitaa asiat heti ja tuskastun jos joku muu ei niin ole tottunut toimimaan. 

Tämä ehkä olisi mulle se oppimisen paikka, että kaikkea ei tarvitse hoitaa todellakaan sillä sekunnilla. Vaikka olenkin sitä mieltä, että toki on hyvä muistaa, että on kohteliasta kuitenkin vastata mahdollisimman pian, eikä roikottaa vastausta jota toinen odottaa, tunti, tai pahimmillaan päiväkausia.

 

Oon se tyyppi joka innostuu ihan sekunneissa nollasta sataan ja lähtee toteuttamaan välillä vähän päättömiäkin juttuja ja sitä innostusta on vaikea saada loppumaan ennenkuin olen tehnyt sen jutun, mikä sen innostuksen aiheuttaa. Ja kun jotain aloitan en todellakaan lopeta sitä ennen kuin olen valmis. Ja tästä seuraa väsymys ja väsymyksestä luovuuden puute.

Onneksi se inspiraatio jostain lopulta kurkkii ja silloin on ihana lähteä toteuttamaan uusia juttuja uudella innolla.

Onko siellä muita joilta meinaa joskus unohtua itsestä huolenpito?

P.s. Blogilla on viimein oma Facebook sivu - tervetuloa!